Sivutustiedoston (Pagefile.sys) optimoiminen

Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu tunnuksella FI99768
Tämä artikkeli on arkistoitu. Se tarjotaan "sellaisenaan", eikä sitä päivitetä enää.
Windows NT käyttää näennäismuistin sivutustiedostoa nimeltä Pagefile.sys. Tämä tiedosto luodaan Windows NT:n asennuksen aikana. Se sijaitsee aina pääkansiossa. Järjestelmän kokoonpanosta riippumatta Windows NT luo sivutustiedoston ja käyttää sitä.

Sivutustiedosto ei välttämättä ole yksittäinen tiedosto. Se voi olla ryhmä eri sijainteihin, kiintolevyille ja osioille tallennettuja tiedostoja. Näitä tiedostoja kutsutaan yhteisellä nimellä "sivutustiedosto". Kun lasket sivutustiedoston kokoa, ainoa tarvittava arvo on kaikkien niiden tiedostojen summa, joista sivutustiedosto koostuu.

Seuraavia kahta ohjetta on noudatettava sivutustiedoston optimoinnissa:

  1. Yleensä sivutustiedoston koon on oltava järjestelmän RAM-muistin koko lisättynä 12 megatavulla. Käyttöjärjestelmän asettama vähimmäiskokovaatimus on 22 megatavua. Jos järjestelmän RAM-muistin koko lisättynä 12 megatavulla on alle 22 megatavua, lisää sivutustiedoston kokoa, kunnes järjestelmän RAM-muistin koko lisättynä sivutustiedoston koolla on vähintään 22 megatavua. HUOMAUTUS: Käyttöjärjestelmä tarvitsee omaan käyttöönsä 22 megatavua. Jotta sovellukset toimisivat oikein, vaaditaan yhteensä 40 megatavua.

    Näitä kokoja suositellaan, koska Windows NT vaatii varmuuskopiosäilön sisällölle, jota se säilyttää RAM-muistissa. Jos Windows NT vaatii lisää tilaa RAM-muistissa, sen on pystyttävä vaihtamaan koodia ja tietoja joko sivutustiedostoon tai alkuperäiseen suoritustiedostoon. Jos Windows NT ei pysty tekemään tätä, luodaan muistinloppumisvirheitä.

    Jos määrität sivutustiedoston kooksi järjestelmän RAM-muistin koon lisättynä 12 megatavulla ja näyttöön tulee edelleen varoituksia muistin vähäisyydestä, kokeile kasvattaa sivutustiedoston kokoa. Jos tarvitset lisää levytilaa, eikä näyttöön tule varoituksia muistista tai muistiin liittyviä ongelmia ilmene, voit yrittää pienentää sivutustiedoston kokoa.

    Lisäksi, jos käytettävissä on tarpeeksi ylimääräistä RAM-muistia käyttöjärjestelmän ja sovellusten muistivaatimusten täyttämiseen, suurikokoisen sivutustiedoston tarve ei ole yhtä suuri kuin järjestelmässä, jossa muistia on vähän. Jos järjestelmässä on esimerkiksi 64 megatavua RAM-muistia, saatat pystyä pienentämään sivutustiedoston koon turvallisesti erittäin pieneksi.
  2. Jos käytössä on useita kiintolevyjä, sivutustiedoston jakaminen kannattaa, sillä tällöin tiedoston käyttö nopeutuu. Jos käytössä on kaksi kiintolevyä ja jaat sivutustiedoston, molemmat kiintolevyt voivat käyttää tietoja samanaikaisesti, mikä parantaa siirtonopeutta huomattavasti. Jos kuitenkin käytössä on kaksi kiintolevyä ja toinen kiintolevy on toista nopeampi, sivutustiedoston tallentamisesta vain nopeampaan kiintolevyyn saattaa olla eniten hyötyä. Järjestelmän parhaan kokoonpanon selvittäminen saattaa edellyttää kokeilemista.

    Huomautus: Sivutustiedostoa ei kannata jakaa useiden osioiden välillä, koska sen tekeminen ei paranna kiintolevyn kykyä käyttää sivutustiedostoa. Siitä saattaa kuitenkin olla hyötyä, jos loogiset asemat eivät ole tarpeeksi suuria koko sivutustiedostoa varten.
sivutustiedosto
Ominaisuudet

Artikkelin tunnus: 99768 – Viimeisin tarkistus: 12/04/2015 09:28:54 – Versio: 3.0

Microsoft Windows NT Advanced Server 3.1, Microsoft Windows NT Workstation 3.1

  • kbnosurvey kbarchive kbother KB99768
Palaute