Tässä artikkelissa kuvataan Microsoft Excelin KERTYNYT.KORKO-funktion kaavasyntaksi ja käyttö.
Kuvaus
Laskee arvopaperille kertyneen koron, kun korko kertyy säännöllisin väliajoin.
Syntaksi
KERTYNYT.KORKO(asettamispvm; ens_korkopvm; tilityspvm; korko; nimellisarvo; korkojakso; [peruste]; [laskentatapa])
Tärkeää
Päivämäärät on annettava PÄIVÄYS-funktiolla tai muiden kaavojen tai funktioiden palauttamana laskenta-arvona. Esimerkiksi päivämäärä 23.5.2008 annetaan muodossa PÄIVÄYS(2008;5;23). Ongelmia saattaa ilmetä, jos päivämäärät syötetään tekstinä.
KERTYNYT.KORKO-funktion syntaksissa on seuraavat argumentit:
- Ongelma Tarvitaan. Arvopaperin liikkeellelaskupäivämäärä.
- First_interest Tarvitaan. Arvopaperin koron ensimmäinen erääntymispäivä.
- Ratkaisun Tarvitaan. Arvopaperin tilityspäivämäärä. Tilityspäivämäärä on se liikkeellelaskemispäivän jälkeinen päivämäärä, jolloin arvopaperi myydään ostajalle.
- Luokitus Tarvitaan. Arvopaperin vuotuinen korkokanta.
- Par Tarvitaan. Arvopaperin nimellisarvo. Jos et määritä sitä, KERTYNYT.KORKO käyttää arvoa 1 000 euroa.
- Taajuus Tarvitaan. Nimelliskoron maksupäivien määrä vuodessa. Jos nimelliskorko maksetaan vuosittain, korkojakso on 1, jos maksetaan puolivuosittain, korkojakso on 2, ja jos se maksetaan neljännesvuosittain, korkojakso on 4.
- Perusteella Valinnainen. Päivien määrän laskentaperuste.
| Peruste | Päivien laskentaperuste |
|---|---|
| 0 tai puuttuu | US (NASD) 30/360 |
| 1 | Todellinen/todellinen |
| 2 | Todellinen/360 |
| 3 | Todellinen/365 |
| 4 | Eurooppalainen 30/360 |
- Calc_method Valinnainen. Totuusarvo, joka määrittää kertyneen koron laskemisessa käytettävän tavan, kun asetuspäivä on ensimmäisen korkopäivän jälkeen. Arvo TOSI (1) palauttaa asetuspäivän ja tilityspäivän välillä kertyneen koron. Arvo EPÄTOSI (0) palauttaa ens_korkopvm-argumentin määrittämästä ajankohdasta tilityspäivään kertyneen koron. Jos et kirjoita argumenttia, oletusarvo on TOSI.
Huomautuksia
Microsoft Excel tallentaa päivämäärät järjestyslukuina, jotta niitä voidaan käyttää laskennassa. Oletusarvoisesti päivämäärän 1.1.1900 järjestysluku on 1 ja päivämäärän 1.1.2008 järjestysluku on 39448, koska näiden päivämäärien välisenä aikana on kulunut 39 447 päivää.
Asettamispvm, ens_korkopvm, erääntymispvm ja peruste katkaistaan kokonaisluvuiksi.
Jos asettamispvm, ens_korkopvm tai erääntymispvm ei ole kelvollinen päivämäärä, KERTYNYT.KORKO palauttaa #ARVO! ‑virhearvon.
Jos korko ≤ 0 tai jos nimellisarvo ≤ 0, KERTYNYT.KORKO palauttaa #LUKU! ‑virhearvon.
Jos korkojakso on jokin muu luku kuin 1, 2 tai 4, KERTYNYT.KORKO palauttaa #LUKU! ‑virhearvon.
Jos peruste < 0 tai peruste > 4, KERTYNYT.KORKO palauttaa #NUM! ‑virhearvon.
Jos asettamispvm ≥ erääntymispvm, KERTYNYT.KORKO palauttaa #LUKU! ‑virhearvon.
KERTYNYT.KORKO lasketaan seuraavasti:
jossa- Ai = kertyneiden päivien määrä parittoman kauden i:nnellä näennäiskorkokaudella.
- NC = normaalista poikkeavan korkokauden näennäiskorkokausien määrä. Jos määrä on murtoluku, se pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
- NLi = parittoman kauden i:nnen näennäiskorkokauden normaalipituus päivinä.
Esimerkki
Kopioi esimerkkitiedot seuraavaan taulukkoon ja lisää se uuden Excel‑laskentataulukon soluun A1. Kaavat näyttävät tuloksia, kun valitset ne, painat F2-näppäintä ja sitten Enter-näppäintä. Voit säätää sarakkeiden leveyttä, että näet kaikki tiedot.