Luettavuustulosten perusteet
Kummankin testin tulokset perustuvat sanoissa olevien tavujen ja virkkeissä olevien sanojen keskiarvoon. Seuraavassa kerrotaan, kuinka kumpikin testi pisteyttää tiedoston luettavuuden.
Flesch Reading Ease -testi
Tässä testissä teksti arvioidaan 100 pisteen asteikolla. Mitä suurempi pistemäärä, sitä helpompi tekstiä on ymmärtää. Tavallisissa tiedostoissa pyritään yleensä 60–70 pisteen tulokseen.
Flesch Reading Ease ‑tuloksen kaava on seuraava:
206.835 – (1.015 x ASL) – (84.6 x ASW)
jossa
ASL = keskimääräinen virkkeen pituus (sanojen määrä jaettuna virkkeiden määrällä)
ASW = keskimääräinen tavujen määrä sanassa (tavujen määrä jaettuna sanojen määrällä)
Flesch-Kincaid-luokkatasotesti
Tässä testissä teksti arvioidaan Yhdysvaltojen koululuokkien tasojen mukaan. Esimerkiksi tulos 8,0 tarkoittaa, että kahdeksasluokkalainen ymmärtää asiakirjan. Useimmissa asiakirjoissa pyritään yleensä 7,0–8,0 pisteen tulokseen.
Flesch-Kincaid-luokkatasotestin kaava on seuraava:
(.39 x ASL) + (11.8 x ASW) – 15.59
jossa
ASL = keskimääräinen virkkeen pituus (sanojen määrä jaettuna virkkeiden määrällä)
ASW = keskimääräinen tavujen määrä sanassa (tavujen määrä jaettuna sanojen määrällä)
Kielten vaikutus luettavuustuloksiin
Asiakirjassa käytettävät kielet voivat vaikuttaa siihen, kuinka Office-ohjelma tarkistaa ja esittää luettavuustulokset.
-
Jos määrität Wordin tarkistamaan muina kielinä olevan tekstin oikeinkirjoituksen ja kieliopin ja asiakirja sisältää tekstiä useilla kielillä, näyttöön tulee viimeistä tarkistettua kieltä olevan tekstin luettavuustilasto. Jos asiakirja sisältää esimerkiksi kolme kappaletta, joista ensimmäinen on englantia, toinen ranskaa ja kolmas englantia, Word näyttää vain englanninkielisen tekstin luettavuustilaston.
-
Joidenkin englanninkielisen asiakirjan sisältämien eurooppalaisten kielten osalta näyttöön tulee vain tietoja määristä ja keskiarvoista, ei luettavuudesta.
